Tullisodan uhka kasvattaa kansainvälisten kauppajärjestöjen merkitystä

Kohoavien tullimuurien maailmassa vapaakaupan puolustajilla riittää tehtävää. Uusprotektionismi ja transaktionalismi haastavat vuosikymmeniä kestäneen monenkeskisen yhteistyön, jonka avulla kansainvälinen kauppa on kasvanut ja kohentanut elintasoa kaikilla mantereilla.

Reilut sata vuotta sitten maailma oli toipumassa tuhoisasta suursodasta. Lokakuussa 1919 USA:n ja sen liittolaisten Belgian, Englannin, Italian sekä Ranskan teollisuuden ja kaupan johtajat kokoontuivat Atlantic Cityyn keskustelemaan talousyhteistyöstä. Siitä sai alkunsa ICC, Kansainvälinen kauppakamari, joka tänä päivänä edustaa 45 miljoonaa yritystä yli 170 maassa. ICC toimi keskeisenä talouspoliittisena foorumina aikana, jolloin kansallisvaltioiden hallitustenväliset järjestöt puuttuivat lähes kokonaan. ICC:n aktiiveja yhdisti usko kaupan sekä kilpailun vapauteen – ja vapaan kaupan rooliin rauhan rakentajana ja ylläpitäjänä. Kansainvälisen kauppakamarin epäviralliseksi iskulauseeksi kiteytyikin ”World Peace Through World Trade”.

Tullitariffien alentamisesta tuli ICC:n tärkein tehtävä 1920-luvulla. Sata vuotta myöhemmin tehtävä on jälleen ajankohtainen. Tullimaksujen madaltaminen ja kaupan esteiden purkaminen lisäävät kauppavaihtoa. Euroopan yhdentyminenkin alkoi toisen maailmansodan jälkeen luodusta tulliliitosta, ja Euroopan talousalue muodostaa maailman suurimmat yhtenäismarkkinat. Suomen kaltaisen pienen avotalouden kannalta ulkomaankauppa on kriittisen tärkeää, ja tullivapaus vauhdittaa vientiä.

EU:n neuvottelema maailman suurin kauppasopimus Mercosur Brasilian, Argentiinan, Paraguayn ja Uruguayn kanssa odottaa vielä ratifiointia, mutta voimaan astuessaan se avaa EU:ssa toimiville yrityksille huikean markkina-alueen. EU:n ja Meksikon välinen uudistettu globaalisopimus olisi valmis allekirjoitettavaksi. EU ja Intia ovat palanneet neuvottelemaan ratkaisua kauppasopimukseen. Kun Yhdysvallat käyttää kovaa tullipolitiikkaa astalonaan, EU jatkaa vapaan kaupan edistämistä uusilla, kasvavilla markkinoilla. EU:n neuvotteluvoimalle on kysyntää – ja kaupan vapauttamiselle tilausta. Siihen työhön tarvitaan edelleen myös globaaleja järjestöjä, kuten WTO ja ICC.

Kansainvälinen kauppakamari ICC muovaa kansainvälisen kaupan sääntöjä ja jatkaa yli sata vuotta jatkunutta vaikuttamistyötään kaupan esteiden poistamiseksi. Näinä myrskyisinä aikoina ICC:n jäsenyys on yrityksille arvovalinta vapaan kaupan ja monenkeskisen yhteistyön puolesta.

Päivi Pohjanheimo

Maajohtaja

Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi