Vientikaupan rahoituskiertue huipentui Helsinkiin
Vientirahoituskiertue päättyi varsinaiseen informaatiotykitykseen Helsingin kauppakamarilla ja verkossa tiistaina, kun ICC Suomen, Finnveran, Enterprise Europe Networkin EEN:n sekä Helsingin että alueellisten kauppakamarien saumaton yhteistyö toi yhteen vientiosaajia niin yrityksistä kuin vientiä tukevista organisaatioistakin.
”Paljon on yhä tekemistä, että yritykset tulevat tietoisiksi tarjolla olevista työkaluista”, Finnveran rahoituskonkari Erno Ihto totesi ja kiteytti samalla koko kiertueen tarkoituksen. Hän tunnusti myös ”rakastavansa remburssia”, ja sai yleisön nauramaan.
Myönteisiä signaaleja myllerryksestä huolimatta
ICC Suomen maajohtaja Päivi Pohjanheimo korosti, että maailmankaupan turbulenssin tuo myös mahdollisuuksia. Yritykset voivat menestyä panostamalla omiin valmiuksiin ja tuntemalla kaupan ja rahoituksen työkalut. Myönteinen signaali oli myös Keskuskauppakamarin ja ICC:n vientijohtajakyselyssä näkynyt luottamus viennin kasvuun kuluvana vuonna.
”Suomi on aina pärjännyt, kun on ymmärretty kansainvälisyyden ja osaamisen arvo! Kansainvälisen kauppakamari ICC:n, alueellisten kauppakamarien, Keskuskauppakamarin, Finnveran ja koko Team Finland -verkoston kanssa yhdessä tarjoamme koulutusta, sparrausta ja verkostoja vientiyrityksillemme”, Pohjanheimo vakuutti.
Palvelujen verkosto näkyviin
Tietointensiivisen tilaisuuden avasivat toimitusjohtaja Pia Pakarinen Helsingin seudun kauppakamarista yhdessä Finnveran aluejohtaja Anna Karppisen kanssa.
Yrityksille on tarjolla huikea vientipalvelujen verkosto ja maksutonta neuvontaa vientipolun eri vaiheissa, kuten Enterprise Europe Network (EEN) -verkoston Johanna Marin-Hyppönen ja Team Finland -palvelut esitellyt Heidi Nousiainen Finnverasta kertoivat.
EEN:llä on tarjota esimerkiksi yrityskontaktipörssi ja matchmaking-tapahtumia usein kansainvälisten messujen yhteydessä. Myös patenttihakemuksiin voi saada avustusta, ja startupeillekin on esimerkiksi tarjolla rahoituskilpailu Kööpenhaminassa.
Liian harva yritys hyödyntää luottovakuuksia
Luottoriskien hallintaa ja vastuullista rahoitusta selvittivät vuorollaan Finnveran rahoitusjohtaja Otto Lindstedt, Juho Vuojela Nordeasta, ja luottovakuutusosaajat, maajohtajat Tiina Björkqvist (Allianz) ja Juhani Laitala (Atradius). Useat suomalaiset yritykset vain lähettävät laskun ja luottavat vieraaseen kauppakumppaniin.
”Aivan liian harva käyttää luottovakuuksia”, Lindstedt totesi ja muistutti, että Finnvera tarjoaa pankin vientiluototukseen tarvitsemia vakuuksia.
Finnvera valtion omistamana rahoitus- ja vientitakuulaitoksena haluaa tukea vientiä, koska se tukee kansantaloutta. Finnvera onkin Lindstedtin mukaan ”se puuttuva palanen” yritysten vientiprosessissa.
”Kohti ääretöntä ja sen yli”
Kiinnostavan yrityscasen esitteli kuitupohjaista raaka-ainetta Keski-Aasiaan ”vaikeille markkinoille” vievän Kristec Oy:n toimitusjohtaja Kiia Jokinen. Jo 30 vuoden ajan yritys on kasvanut samaa tahtia asiakkaittensa kanssa maissa, joihin ei ole hirveästi tunkua ollut. Suurimmat volyymit menevät Kazakstaniin, Moldovaan, Uzbekistaniin ja Kirgisiaan. Jokinen kertoi kokemuksistaan erityisellä markkina-alueella ja korosti, että maat ja asiakkaat pitää tuntea ja pitää olla läsnä.
”Esimerkiksi Uzbekistanissa on kirjoittamaton sääntö, että yhden ja saman asiakkaan kanssa ollaan aamusta iltaan. Olisi loukkaavaa järjestää toinen tapaaminen samaan päivään”, Jokinen valisti. Rohkea kuitukauppias esitteli myös mottonsa Buzz Lightyearilta: ”Kohti ääretöntä ja sen yli”.
Kasvukirjailijat lavalla
Paneelikeskustelu pohjautui hiljattain julkaistuun Kasvua kansainvälisestä kaupasta -kirjaan. Kirjoittajista kaksi oli keskustelemassa lavalla, ETLAn toimitusjohtaja Aki Kangasharju ja OP Ryhmän Antti Niemelä. Kangasharju harmitteli, että Suomi jäänyt viennissä ja talouskasvussa jälkeen muista Pohjoismaista ja Euroopasta.
”Meillä on sellaista vientiä, joka vain pyörähtää täällä, vähän jalostetaan norjalaista raakaöljyä ja viedään pois eikä siitä jää Suomeen kovin paljon arvonlisää”, Kangasharju sanoi. ”Mutta tavaravienti kokee renessanssin, jos saadaan vihreä siirtymä käyntiin”.
Niemelä peräänkuulutti, että rahoitusinstrumentit pitää tuntea, sillä niiden avulla ”tehdään itsestämme houkutteleva kauppakumppani”. ”Osaamisvajeesta ei vain uskalleta Niemelän mukaan korkean koulutuksen maassa puhua ääneen.
”Tässä rahoitusosaaminen on kuin hiihdossa voitelu, sen pitää olla kunnossa”, Niemelä vertasi.
Kuvassa vasemmalta: Erno Ihto (Finnvera) Antti Niemelä (OP-ryhmä) ja Aki Kangasharju (ETLA).
PS. Tiesitkö?
Remburssi on peruuttamaton maksusitoumus ostajan pankilta maksun suorittamisesta edunsaajalle
Kirjoittaja
