Mielipidekirjoitus: Kansainvälinen kilpailukyky kaipaa myös osaamisen ravistelua
Mielipidekirjoitus on julkaistu alun perin Kauppalehdessä 30.10.2024.
Yksi ulkomaankauppaan liittyvä keskeinen osa-alue eli rahoitusosaaminen on jäänyt vähäiselle huomiolle, kirjoittavat Päivi Pohjanheimo, Antti Niemelä ja Matti Malminen.
Globaalimarkkinat ovat muutostilassa ja kauppavirtoihin vaikuttavia muutosvoimia on käynnissä samanaikaisesti useita.
Geopoliittiset jännitteet, vastuullisuusagenda ja teknologiamurros sekä kasvava valtioprotektionismi ja teollisuuspolitiikan paluu lisäävät yritysten haasteita ennakoida toimintaympäristöään. Suomalaisyrityksetkin mukautuvat muutokseen, joten ne hajauttavat riskejään ja sopeuttavat arvoketjujaan eli toimitus- ja asiakassuhteitaan.
Nämä muutokset konkretisoituvat vähittäin esimerkiksi tuote- ja palvelukehityksen myötä tai nopeasti eskaloituvien kriisien seurauksena kuten olemme viime vuosina nähneet.
Globaalitalouden uusjako muokkaa yritysten arvoketjuja, mikä voi tarjota Suomelle mahdollisuuden kääntää vaatimaton viennin kehitys kasvuun.
Ulkomaankaupassa olemme heikkoja
Suomen kansantuloon suhteutettu viennin kehitys on jäänyt jälkeen muista Pohjoismaista 2010-luvulta alkaen. OECD:n maaraportin mukaan suomalainen arvonlisä on muiden maiden kulutuksessa ja investoinneissa myös vähäisempi kuin naapurimaidemme panokset ovat.
Onko Suomessa tahtoa ja osaamista tarttua uusiin kasvumahdollisuuksiin, kun samanaikaisesti tulisi pärjätä geopoliittisten riskien paineessa?
Kansainvälisissä kilpailukykyvertailuissa olemme monella mittarilla edelleen vahvoja, mutta ulkomaankaupassa olemme vertailuissa heikkoja.
Esimerkiksi International Institute for Management Development (IMD) vuoden 2024 kilpailukykyvertailussa Suomen sijoitus 67 maan joukossa oli 15. Ulkomaankaupan osalta sijoituksemme oli selvästi vaatimattomampi, 46. Yksi ulkomaankauppaan liittyvä keskeinen osa-alue eli rahoitusosaaminen on yllättävästi jäänyt Suomessa vähäiselle huomiolle. Tämä osaamisvaje on tunnistettu globaalisti yhdeksi kansainvälisen kaupan haasteeksi, ja se on kuuma keskustelun aihe.
Esimerkiksi Thomson Reuters Instituten vuonna 2023 tekemä globaali selvitys osoitti, että kolmannes yrityksistä kokee osaamisvajetta ja yli puolet hakee aktiivisesti uusia osaajia.
Rahoitusosaaminen vaikuttaa yrityksen kaupankäynnin edellytyksiin ja vajaakäyttö vaikuttaa negatiivisesti kaupan onnistumiseen. Vajaakäyttö on ongelma, jonka muun muassa World Economic Forum on nostanut yhdeksi kolmesta rajat ylittävää kauppaa jarruttavista tekijöistä sekä globaalin talouden esteistä.
Suomessa ei keskustella vientirahoitusosaamisen vajeesta tai osaamisen rapautumisesta suurten ikäluokkien jättäessä työmarkkinat. Vain harvat kauppakorkeakoulut ja oppilaitokset tarjoavat nykyisellään ulkomaankaupan rahoitukseen liittyvää koulutusta.
Tätä vajetta täyttävät esimerkiksi yksityiset koulutuspalveluiden järjestäjät sekä alan kotimaiset ja ulkomaiset järjestöt, kuten Kansainvälinen Kauppakamari (ICC).
Osaamiseen panostaminen ratkaisevaa
Ulkomaankaupan rahoitusmekanismeilla on kaksi keskeistä tehtävää. Ensinnä yritysten riskikapasiteetin kasvattaminen optimoimalla vientiin liittyviä riskejä vastaamaan riskinkantokykyä.
Toiseksi kaupansaannin edellytysten parantaminen esimerkiksi järjestämällä kauppaan liittyvä rahoitus – tämä voi olla ajoittain jopa kaupan toteutumisen edellytys.
Näiden tekijöiden merkitys korostuu epävarmoina aikoina, ja mikäli vienninrahoituksen osaamista ei ole riittävästi, mahdollisuudet jäävät käyttämättä.
Kyky hyödyntää kansainvälisen kaupan työkaluja vahvistaa yrityksen kilpailukykyä ja samalla myös vapaata, sääntöpohjaista kauppaa. Osaamiseen panostaminen on ratkaisevaa, kun uusia kasvumahdollisuuksia avautuu globaalimarkkinoiden muutoksessa.
Kilpailukykyä, riskikapasiteettia ja resilienssiä voi ulkomaankaupassa vahvistaa, kun hallitsee vientiin ja sen rahoitukseen liittyviä työkaluja.
Päivi Pohjanheimo
maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi
Antti Niemelä
johtaja, OP Yrityspankki Oyj
Matti Malminen
VP, Trade & Export Finance, Konecranes Finance CorporationTallenna
