Kansainvälisen kauppakamari ICC:n teettämän raportin mukaan äärimmäiset sääilmiöt aiheuttivat 2 biljoonan dollarin taloudelliset tappiot vuosina 2014-2023. Sään ääri-ilmiöiden kustannukset olivat suurimmat Yhdysvalloille, Kiinalle ja Intialle. Vaikutusten epätasainen alueellinen jakautuminen selittyy maailman väestön keskittymisellä tiettyihin maihin, ja osin kehittyneiden instituutioiden parempina mahdollisuuksia tunnistaa sekä raportoida ilmastoon liittyvistä tapahtumista. Pienille talouksille yksittäisen katastrofin aiheuttamat tuhot voivat olla suuremmat ja kauaskantoisemmat. Esimerkiksi vuonna 2017 riehuneen hurrikaani Marian aiheuttamat vahingot saarivaltio Dominicalle olivat taloudellisilta kustannuksiltaan kolminkertaiset verrattuna maan sen vuoden bruttokansantuotteesta.
Todelliset kustannukset ovat todennäköisesti huomattavasti suuremmat, kun otetaan huomioon aliraportointi sekä epäsuorat vaikutukset eri aloilla ja alueilla. Aliraportointi on hyvin todennäköistä kehittyvissä maissa. Esimerkiksi Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on raportoitiin vain yksi helleaalto vuosien 2014 ja 2023 välillä, kun taas Euroopassa niitä on tunnistettiin 93. Raportti ei myöskään huomioi ääri-ilmiöiden epäsuoria ja pitkäkantoisia vaikutuksia, kuten pakolaisuutta ja köyhyyden lisääntymistä. Viimeisen 10 vuoden aikana sään ääri-ilmiöt ovat vaikuttaneet kuitenkin suoraan 1.6 miljardin ihmisen elämään.
Luvut osoittavat, että ilmastonmuutos ei ole tulevaisuuden ongelma, vaan sen taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset näkyvät jo nyt. Lisäksi trendi on voimistumaan päin. Pelkästään viimeisen kahden vuoden aikana ilmastonmuutoksen liittyvät ilmiöt ovat aiheuttaneet 451 miljardin dollarin taloudelliset haitat, joka oli 19 prosenttia enemmän verrattuna viimeisen kahdeksan vuoden keskiarvoon.
ICC peräänkuuluttaa Bakun ilmastokokouksessa kansainvälisen yhteisön kollektiivista vastuutta kehittyvien maiden vihreän siirtymän rahoituksesta. Mitä nopeammin toimiin ryhdytään, sitä pienemmät ovat taloudelliset ja sosiaaliset vahingot. Investoinnit ilmastonmuutoksen hillintään ovat pitkällä aikavälillä kannattavia ja voivat edistää talouskasvua.
– Jokainen käytetty dollari on viime kädessä investointi vahvempaan ja kestävämpään globaaliin talouteen, josta me kaikki hyödymme, ICC:n pääsihteeri Denton toteaa.
ICC Pääsihteeri John W.H. Denton ja Tasavallan presidentti Alexander Stubb tapasivat kahdenvälisesti Bakussa tällä viikolla ja keskustelivat muun muassa yritysten osallisuuden kasvattamisesta YK:n ilmastonsuojelun puitesopimuksen prosesseissa sekä tarpeesta vapauttaa sääntelyä, joka estää yksityisten investoinnin ohjautumisen kehittyvien maiden ilmastoratkaisuihin. Molemmat puhuivat myös Carbon Pricing in the Spotlight at COP29 -tilaisuudessa.