Mielipidekirjoitus: Kansainvälinen kauppa ei tarvitse paperiasiakirjoja – digitalisointi toisi suuria säästöjä

Mielipidekirjoitus on julkaistu alun perin Kauppalehdessä 01.10.2024.

Yksittäinen kauppatapahtuma vaatii keskimäärin 36 erilaista paperista asiakirjaa yhteensä 240 kappaleena, kirjoittavat Päivi Pohjanheimo ja Harri Rantanen.

Suomi on kansainvälisessä kaupassa kuin saari ja riippuvainen merirahdista. Sen osuus on kokonaisviennistämme yli 90 prosenttia. Kuitenkin koko meriteitse käytävä kauppa nojaa lähes täysin paperiasiakirjoihin. Suomen lainsäädäntö pitää uudistaa hyödyntämään digitaalisia asiakirjoja kansainvälisessä kaupassa, jotta emme menetä markkinaosuuttamme.

Rahtilaiva tarvitsee hieman yli kolme päivää Kotkasta Southamptoniin. Matkalle tarvittavien fyysisten paperiasiakirjojen hankkiminen kestää vähintään seitsemän päivää.

Asiakirjojen digitalisoinnilla voidaan lyhentää käsittelyaika neljäsosaan paperipohjaiseen verrattuna, ja saavuttaa siten merkittäviä kustannussäästöjä.

Neljä miljardia asiakirjaa on liikkeellä koko ajan

Yksittäinen kauppatapahtuma vaatii keskimäärin 36 erilaista paperista asiakirjaa yhteensä 240 kappaleena. Asiakirjoja on liikkeellä joka hetki maailmalla noin neljä miljardia, ja yksittäisessä kauppatapahtumassa ne vaihtavat omistajaa noin 30 eri osapuolen välillä.

Vaikka tekniikka niiden digitalisoimiseksi on jo olemassa, yli 95 prosenttia on edelleen fyysisiä, perinteisesti postin välittämiä paperiasiakirjoja. Se on tehotonta, kallista, sekä sisältää virheiden, väärennösten ja petosten riskin. Asiakirjojen digitalisointi lisäisi läpinäkyvyyttä, edistäisi ympäristötavoitteita sekä parantaisi tehokkuutta.

Maailman kauppajärjestö WTO:n mukaan paperisista asiakirjoista luopuminen johtaisi maailmanlaajuisesti miljardiluokan vuotuisiin säästöihin. Digitalisoinnin myötä myös pankkien riskiarviointikyky parantuisi, mikä edistäisi erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten rahoituksen saamista.

Kaupallisten asiakirjojen digitalisointi on edennyt hitaasti, sillä useimpien maiden lainsäädännössä nimenomaisesti vaaditaan, että kaupalliset asiakirjat ovat paperisessa muodossa. Selkeät kriteerit sähköisten asiakirjojen vaatimuksille puuttuvat.

Suomi ei saa jäädä digitalisaatiossa jälkijunaan

Viime vuosina useat maat ovat kuitenkin ottaneet merkittäviä askeleita sähköisten kauppa-asiakirjojen tunnustamiseksi. Iso-Britannia hyväksyi sähköisiä kauppa-asiakirjoja koskevan lain vuonna 2023, Ranska kuluneen vuoden kesäkuussa. Vastaavia lakimuutoksia on käynnissä myös muun muassa Saksassa ja Yhdysvalloissa.

Singaporen ja Abu Dhabin kaltaiset kansainvälisen kaupan ja finanssimaailman keskukset sallivatkin jo sähköiset kauppa-asiakirjat. Viime aikoina myös Ruotsi on selvittänyt lakimuutosten mahdollisuutta.

ICC Suomi aloitti keskustelut Suomen ministeriöiden kanssa asiasta jo viime vuonna. Lainsäädäntömuutos olisi hyvin linjassa Suomen vientitavoitteiden ja hallituksen talouden elvyttämisohjelman kanssa. Geotalouden maailmassa ulkomaankaupasta riippuvaisena maana meillä ei ole varaa jäädä jälkeen.

Päivi Pohjanheimo

maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi

Harri Rantanen

puheenjohtaja, ICC Suomen Digital Economy komissio