Trade Finance -tuotteet sujuvan ja turvallisen kaupan mahdollistajia -ohjeistuksia yrityksille
Kansainvälinen kauppakamari ICC on kansainvälisen kaupan selkäranka, joka vahvistaa yritysten toimintaedellytyksiä vaikuttamalla maailmanlaajuisesti regulaatioympäristöön, kehittää ulkomaankaupan työkaluja sekä tarjoaa niihin liittyviä palveluita yrityksille. ICC tekee kansainvälisestä kaupankäynnistä helppoa Make Trade Simple -hengessä ja yksi keino tehdä tätä työtä on 11 kansainvälisen asiantuntijaryhmän eli komission kautta. Yksi näistä ryhmistä on ICC Banking -komissio.
ICC Banking -komissio on nimensä mukaisesti eri jäsenmaiden kansallisten komiteoiden pankkiedustajien muodostama yhteisö. Sen keskeisimpiin tehtäviin lukeutuu Trade Finance -tuotteiden kansainvälisistä säännöistä ja tulkinnoista päättäminen. Yksi sen varmasti suurimmista vahvuuksista on demokraattiseen käytäntöön perustuva asioista yhdessä sopiminen ja sitä kautta päätöksiin yhtenäisesti sitoutuminen. Suomen näkökulmaa kokouksissa ajaa allekirjoittaneen vetämä pankkitekninen ryhmä, jossa on laaja kattavuus Suomessa toimivista pankeista ja erittäin vahva kokemus ja osaaminen Trade Finance -tuotteista.
Banking -komissioon kokoontuu tyypillisesti kaksi kertaa vuodessa keskustelemaan toimialan trendeistä ja sopimaan yhteisistä tavoitteista. Viime vuosina näissä keskusteluissa on enenevissä määrin noussut esille sääntöjen ymmärryksen tärkeys, osaamistason kasvattaminen ja sitä kautta virheiden ja kiistatilanteiden vähentäminen. Yhteinen näkemys on, että Trade Finance -tuotteiden tulee olla sujuvan ja turvallisen kaupan mahdollistajia – ei maksujen hidasteita tai pahimmillaan esteitä.
Tätä silmällä pitäen ICC on julkaissut kaikille vapaasti saatavilla olevaa ohjeistusta omilla sivuillaan. Alla on omia poimintojani, vinkkejä ja linkkejä näistä olennaisimpiin ennen kaikkea vientiyritysten, mutta miksi ei pankkilaistenkin kannalta.
Ensimmäinen nostoni on dokumentti, joka on oikeastaan kokoelma kaikista relevanteista ohjeistuksista, joita ICC on vuosien varrella laatinut. Siinä on kätevä sisällysluettelo, josta voi helposti navigoida eri aihealueiden välillä. Ehkä hyödyllisimmät osiot dokumentissa ovat analyyttinen paperi siitä miksi trattoja ei välttämättä tarvita remburssien alla: ”Use of drafts under documentary credits” ja sitten simppelimpään remburssiavaukseen suositteleva: ”simple documentary credit format”. Molempia voi yrittää hyödyntää neuvotteluissa remburssin ehdoista. Tarpeettomat dokumenttivaateet ja monimutkaiset ehdot kun ovat tunnetusti suurin riski virheellisiin asiakirjaesityksiin remburssikaupassa.
Tämän lisäksi hyödyllistä sisältöä löytyy otsikon ”Technical Advisory Briefings” alta. Nämä julkaisut ovat parin sivun analyyttisiä sukelluksia erilaisiin aihealueisiin, jotka ovat aiheuttaneet päänvaivaa remburssikaupassa. Itse suosittelisin lukemaan ainakin julkaisut 1 ”non-documentary conditions in Documentary Credits subject to UCP 600” ja 5 ”Modifications and Exclusions under Documentary Credits subject to UCP 600”. Näissäkin kantava teema ja opetus rakentuu selkeyden ja yksinkertaisuuden suositukseen.
ICC Digital Library (iccwbo.org)
Loppuun nostaisin vielä ICC:n ohjeistuksen sanktiolauseiden käytöstä Trade Finance -instrumenteissa – tai siis suosituksesta jättää ne kokonaan pois.
Jonne Perä
(SEB Helsinki)
ICC Suomen pankkiteknisen asiantuntijaryhmän puheenjohtaja
ICC Suomen pankkitekninen ryhmä kokoontuu kansallisesti useita kertoja vuodessa sekä toimii aktiivisesti Kansainvälisen kauppakamarin ICC Banking -komissiossa Pariisissa. ICC Suomen pankkiteknisen ryhmän kokoonpanon muodostavat puheenjohtaja Jonne Perän (SEB) lisäksi Samuli Juuti (Handelsbanken Helsinki), Riitta Mustonen (SEB Helsinki), Peter Wancke (Credit Agricole CIB Helsinki), Jussi Malminen (OP-ryhmä), Ilona Kunnas (Aktia Oyj), Pirjo Blå (SEB Helsinki), Harri Rusila (Nordea Bank Oyj) ja Mari Nasser (Danske Bank). Lisäksi Pirjo Blå toimii myös ICC Guarantees Task Force -erityisasiantuntijana.
